two thousand and thirteen.

Kello on yks yöllä ja koko päivän nukkuneena voin kertoa, että ei muuten väsytä.

Yleensä vaikka kuinka nukkuisin koko päivän niin mulla on joku yliluonnollinen kyky saada silti nukuttua yöni, tai oikestaan niin pitkään kun vaan haluan. 

Ja siinä siis alustus, että miks on ihmeellistä että valvon yksin sängyssä, ja kirjotan tätä tekstiä just nyt.


Oon koko tammikuun ajan halunnu tulla kirjottamaan tänne mun vuodesta 2013 ja nythän tässä ei oo muutakun aikaa, siispä annan palaa. I will let it burn..

Tässä muutamia biisejä, mistä mulle herää muistoja vuodesta 2013

Vuonna 2013 mä olin puolivuotta töissä ala-asteella, työpaikassa mikä oli mulle sillon ihan unelmien täyttymys ja tuo tapahtumakaari ennen kun mä pääsin tuonne ala-asteelle töihin oli niin uskomaton, että tuun varmasti kirjottamaan siitä tänne joku päivä jutun a:sta ö:hön.

Vuonna 2013 mä muutin neljä kertaa, ensiksi mun yksiöstä ihanan Jennin kanssa kämppikseksi Mummolaksi ristittyyn kolmioon ja sen jälkeen kotiin vanhempien luo väliaikaisesti ja sen jälkeen Tuusulaan opistolle.

Vuonna 2013 mä alotin opiskelut Pekka Halosen akatemiassa kuvataiteen ja visuaalisenviestinnän vuoden kestävällä linjalla ja lopetin sen touhun kaks kuukautta alottamisen jälkeen.

Vuonna 2013 mä alotin karkkilakon joka kuukausi n. kolme kertaa, ja kerta toisensa jälkeen huomasin etten pysty siihen. Parempi vaan syödä mitä tykkää ja urheilla sen edestä ;)

Vuonna 2013 mä vietin tähän astisen elämäni parhaan kesän.

Vuonna 2013 mä sain sellasia ystäviä, jotka parin päivän tuntemisen jälkeen tuntu siltä niinku ne olis tuntenu koko elämänsä.

Vuonna 2013 mä sain yhden sakon. (Junassa, kun mulla ei ollu opiskelijakorttia mukana, vaikka olin ostanu opiskelijalipun 80e…..)

Vuonna 2013 mä tein liian vähän videoita.

Vuonna 2013 mä luulin lähteväni kesäksi Montrealiin aupairiksi, mutta asiat ei menny niinku ite suunnitteli ja se homma peruuntu.

Vuonna 2013 mä kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Tukholmassa maissa.

Vuonna 2013 mä itkin paljon, nauroin enemmän ja ihastuin.

Vuonna 2013 mä vihdoin ja viimein opin kameran asetuksien säätelyn. Sitä ennen olin ottanu kuvia vähän sillä periaatteella, että mikä tuntuu hyvältä asetukselta, mutta ei se tieto vaan se taito!

Vuonna 2013 mä aloin vihata lenkkeilyä, ja saman vuoden lopussa rakastuin siihen. Thats what I call love-hate relationship.

Vuonna 2013 mä näin ahdistuksen keskellä toivoa, ja että rakkaus ja välittäminen saa aikaan enemmän ku mikään muu, kiitos Jeesus.

Vuonna 2013 mä vietin helsingissä ainaki 1/4.

Vuonna 2013 mä matkustin välillä vähä liikaa

Vuonna 2013 mä nukuin pommiin 14 kertaa.

Vuonna 2013 mä en oppinu suurimmasta osasta virheistäni.

Vuonna 2013 mä rakastuin kuvaamiseen vielä enemmän.

Vuonna 2013 mä petin lupaukseni liian monta kertaa.

Vuonna 2013 mä opin ulkoa lättytaikinan ohjeen.

Vuonna 2013 mä olin kateellinen, onnellinen toisten puolesta, vihainen ja helpottunut.

Vuonna 2013 mä tein sellasia virheitä mitä kadun, mutta tein myös sellasia juttuja mistä oon ylpeä.

Vuonna 2013 mä olisin halunnu muuttaa Helsinkiin, mutta päädyin Tuusulaan. Aina ei voi voittaa.

Vuonna 2013 mä sain olla onnellinen, että niin hyvinä kun huonoinaki hetkinä mulla oli ystäviä 

ympärillä.

Vuonna 2013 mä petyin.

Vuonna 2013 mulla oli ikävä. 

Vuonna 2013 mä olin idiootti. Niin monella eri tasolla, että pelkkä idiootti kattaa kaiken.

Vuonna 2013 mä alotin kirjottaa blogia ja hämmästyin suunnattomasti miten teitä lukijoita oli kertyny noin paljon niin lyhyessä ajassa!?! Ihan uskomatonta. Oon sanaton. KIITOS.

Vuonna 2013 mä olin siunattu.

Tässä vielä kuvituksena mun vuonna 2013 ottamia kuvia! :)

Vuosi 2013 oli ikimuistoinen.

Mitkä oli teidän viime vuoden high lightsit ja millasia juttuja ja kuvauksia toivoisitte mun tänä vuonna laittavan blogiin? :) Ruusut ja risut on molemmat yhtä tervetulleita!

Ja löytykö noista mun viime vuoden kuvauksista jotain ehdotonta lempparia, tai kuvaa joka ei sytyttäny? 

Mä kuvaajana pyrin saamaan tilanteen tunnelman välittymään kuvan kautta, ja muut tavotteet kuvalta tuleeki sen ykkös jutun eli tunnelman välittymisen jälkeen! Mutta mitä ootte mieltä? :)

Kello on 3.47 ja viime vuosi on vihdoin täällä mustana valkosella. Tän puurtamisen ja netin jumittamisen jälkeen, vanha tuttu väsy on taas kuvioissa, joten otan tulitikut pois silmiltä ja laitan pään tyynyyn. 

Tästä vuodesta tulee ihan mahtava!

♥:Sanni

Not that I came back, but I came back with The Afro.

Jokainen bloggaaja varmasti tietää tän fiiliksen, kun on postausten kanssa hivree drive ensi päällä ja sitte, ihan yhtäkkiä ja ihan ilman syytä tai syyllä tulee määrittelemättömän pitkä tauko (tällä kertaa 1kk).

Mulla on ollu niin paljon kuvia ja liian paljon juttuja tänne että loppuen lopuksi heitin hanskat tiskiin ja ajattelin että okei nyt en jaksa kirjottaa tänään, ja sitte se vaan veny näinki pitkäksi ajaksi. 

Diagnoosi: kuvastressi.

Mutta nyt Täsäää mää olen ja toivottavasti mun kuvakunto on parempi kun koskaan ennen. 

Oon tän kuukauden aikana ehtiny mm. viettää synttäreitä, joulua(kanarialla), uutta vuotta ja sataa muuta juttua, joista toivottavasti ja toivonmukaan pääsen tänne purkamaan joku synkkäpäivä, kun on sopiva hetki piristää teitä lumettoman talven keskellä.

Nyt välipäivinä tai toisin sanoen heti kanarialta kotiutumisen jälkeen tulin toiselle lomalle Helsinkiin kallioon. Tai mikä toi juttu nyt tuolla pihalla on, voiko sitä jouluksi sanoa.

-----------------------------------

Nyt kuitenkaan vanhoja murehtimatta ja tulevaa miettimättä kirjotan näistä kuvista ja tästä hetkestä.

Mä en nyt osaa pukea tätä juttua sellasiks sanoiks mitä tää vaatis mutta lyhyesti sanottuna MULLA oli AFRO, JA MÄ RAKASTIN SITÄ.

Ajassa kax tuntii ja vähän päälle mulla oli Hullun makee afro!! 

Mä vähä luulen et tän operaation seurauksena mun ihon väri tummeni aavistuksen, pylly kasvo parilla tuumalla ja osasin twerkata täydellisesti.

Idea lähti uutena vuotena, kun mun piti tulla muka valmiina (vaatteet valittuna ja hiukset laitettuna) Timille seuraamaan sen kuvan muokkausta, mutta päädyttiinki jonkun sairaan vitsin kautta vääntään mulle afro. 

Afro vei meidän molempien sydämet ja siitä lähtien Kallioon on avautunu Timin & Sannin afrola, open 24/7, jossa afroja on tehty jo neljälle muulle onnekkaalle. 

Afrolan oma postaus tulossa tammikuun aikana! Sisältää afropaljastuksia.

Mutta nyt riittää puheet ja antaa afron puhua puolestaan!!

KIITOS KUVISTA JA UUDESTA YHTEISESTÄ FIRMASTA AFROKEISARI Timpe!!

Afro is the new black.